Jatkosodan jälkeen Lahteen asettui noin 10 000 karjalaista, joista moni oli kotoisin Viipurista. Evakuointi kosketti koko kansakuntaa. Suomi evakuoitiin pysyvästi noin 440 000 ja väliaikaisesti lähes 200 000 ihmistä. Evakuoituja oli kaikkiaan 11 prosenttia Suomen asukkaista.
Lahteen muodostui ”Pikku-Viipuri”, jossa karjalaisia perinteitä vaalittiin. Yritykset ja yhdistykset, kuten Viipurin musiikkiopisto ja urheiluseura Viipurin Reipas, jatkoivat toimintaansa Lahdessa ja välittivät kaupunkiin karjalaista kulttuuriperintöä. Lahteen siirtyneitä yrityksiä olivat esimerkiksi Starckjohannin rautakauppa ja Kääpän tavaratalo.
Karjalaisten tavat ja perinteet juurtuivat vähitellen osaksi paikallista kulttuuria. Esimerkiksi virpominen palmusunnuntaina yleistyi ja karjalanpiirakat levisivät vähitellen osaksi yleistä suomalaista ruokaperinnettä.