Tammikuussa 2026 käynnistyneessä tutkimuksessa selvitetään päivittäisen lukemisen vaikutuksia lasten kielellisiin taitoihin ja lukuinnon kasvuun. Tutkimukseen osallistuu Helsingin varhaiskasvatusyksiköitä, jotka saavat tarveperusteista lisärahoitusta alueellisten erojen tasoittamiseksi. Yksiköt on jaettu satunnaistetusti kokeiluryhmään ja verrokkiryhmään.
Kokeilupäiväkodeissa 5–6-vuotiaat lapset osallistuvat päivittäin lukuhetkiin. Osassa tuokioista käytetään pienryhmissä tapahtuvaa dialogista lukemisen menetelmää, jossa lapset osallistuvat lukuhetkeen aktiivisesti ajattelemaan, kyselemään, vastaamaan ja rakentamaan merkityksiä yhdessä aikuisen kanssa. Turun yliopiston väitöskirjatutkija Tiia Lindfors kuvailee, että yhteiset keskustelut lisäävät lasten aktiivista osallistumista ja voivat syventää lasten ja aikuisen välistä vuorovaikutussuhdetta.
Lasten lukutaitovalmiuksia arvioitiin tutkimuksen alkaessa tammikuussa, ja loppuarviointi tehdään toukokuussa. Lisäksi varhaiskasvatuksen opettaja arvioi lasten lukukiinnostusta ja toimintaa lukuhetkissä. Verrokkipäiväkodeissa lasten lukutaitovalmiuksia tuetaan tutkimuksen ajan tavanomaisella tavalla.
Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi toteaa, että lasten lukutaitovalmiudet kehittyvät erityisesti sen kautta, miten aikuiset arjessa sanoittavat, keskustelevat ja avaavat tekstejä lapsille. Lasten ja nuorten lukutaitoon ja lukemiseen panostaminen on keskeinen painopiste Helsingin kaupunkistrategiassa 2025–2029.
Jyväskylän yliopiston johtama tutkimus toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan, Aalto-yliopiston ja Turun yliopiston kanssa. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa EDUCA Koulutuksen tulevaisuus -lippulaivatutkimusta.